Turkin ja Suomen välisellä kaupalla olisi rutkasti enemmän potentiaalia

Globaalit megatrendit haastavat niin valtioita kuin monia muita toimijoita uudistumaan ja investoimaan uuteen osaamiseen. Ilmastonmuutos, digitalisaatio sekä kaupungistuminen tuovat lukuisia haasteita, mutta myös monia uusia mahdollisuuksia, joka avaa Suomen kaltaiselle teknologiaintensiiviselle ja korkean osaamisen maalle rutkasti uusia vientimahdollisuuksia.

Suomella ja Turkilla on takanaan pitkä historia niin talouden kuin diplomaattisuhteiden näkökulmasta, mikä voi toimia molempien maiden suhteiden lähentymisen porttina erityisesti talouden, mutta mahdollisesti muiden tekijöiden osalta. Tuoreimpien väestöennusteen mukaan Turkin väkiluku olisi vuonna 2035 lähes 95 miljoonaa, mikä takaa vahvasti kehittyvän ja laajan sisämarkkina-alueen. Turkki on myös G20 maiden jäsen ja 2030-luvulla maan oletetaan liittyvän 10 suurimman talouden joukkoon, mikäli talouden kasvutahti pysyy vakaana ja ennustettavana.

Kiertotalous, koulutusvienti sekä korkea teknologia ovat olleet Suomen keskeisiä vientiosa-alueita jo vuosien ajan, sillä Suomi on profiloitunut maailmalla korkean koulutuksen ja teknologiaosaamisen maana, mistä on osoituksena jopa kaksinumeroisin luvuin kasvava koulutusvienti ja Suomeen sekä suomalaisten teknologiaosaamiseen kohdistuva kiinnostus. Turkissa on vähitellen alettu ymmärtämään niin väestönkasvun kuin ilmastonmuutoksen tuomia haasteita, mutta myös niiden tuomia mahdollisuuksia erityisesti liiketoiminnan sekä talouden näkökulmasta. Turkin hallinto onkin alkanut panostamaan voimakkaasti korkeakoulutukseen sekä kiertotalousosaamiseen, mistä on esimerkkinä suuret investoinnit uusien yliopistojen avaamiseksi, turkkilaisten nuorten teknologiaosaamiseen sekä lukuisiin uusiin jätteiden käsittelylaitoksiin jätteistä syntyvien uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämiseksi.

Suomen Tullin uusimpien tilastojen mukaan[1] Suomesta Turkkiin suuntautuvan viennin arvo on lähes 800 miljoonaa euroa, mikä on rutkasti alle potentiaalin. Turkki on toimintaympäristöltään monelta osin haastava. Turkin hallinto ei ole kyennyt tekemään siltä odotettuja reformeja talouden uudistamiseksi ja Turkin pitäisi investoida liiketoiminnallisen houkuttelevuutensa kohottamiseen. Turkin geopoliittinen asema on todella merkittävä ja maa kasvaa sekä kehittyy jatkuvasti, mihin monet Turkin läheisimmät kauppakumppanit ovat pyrkineet tarttumaan. Suomen viennin painopistealueet sekä Turkin tarvitsema osaaminen kohtaavat monella tavalla, mitä tulisi hyödyntää maiden välisessä kaupassa paremmin.

Eyüp Yilmaz